96

viime yönä unessani kehuin tekemääsi pastaa jossa oli paljon parmesaania

toissa yönä noidat jahtasivat minua tyhjässä kaupungissa ja poliisiasemalle oli liian pitkä matka, lisäksi sisareni kuoli ennen kuin pääsin edes hakkaamaan nyrkeilläni ovea

heräsin aikaisin kun en saanut enää unta ja suunnittelin yhden ulkomaanmatkan ainakin köpikseen ja prahaan kautta budapestiin ennen kuin nousin ylös

nyt minusta tuntuu etteivät tämän maailman rahavarat liiku toivomani mukaan ja se on minun vika

nyt minusta tuntuu että sukkahousut ovat melkein sopivan kokoiset ja johnny hodgesin elämä pääosin tasapainoista

johnny varmaan nauraisi jos saisi tietää että luulen niin

enhän edes tiedä oliko sen toinen nimi keith vai cornelius

95

vaikka wc on siivoamatta ja lattia täynnä törkyä,
on parasta istua eteisen lattialla takit päällä yhteen asti yöllä
hikisenä likaisissa collegehousuissa lenkin jälkeen 
juoden vettä suurista kukallisista mukeista muumitarjottimella tarjoiltuna
ja syöden emmin ostamia suklaakeksejä suoraan paketista
ja puhuen sellaisista asioista kuin

kateus

julkinen pussailu

kirkon nuoriso-ohjaajat

lauluäänet

avioliittomarkkinat ja muu matkustaminen

huoneet

94

on silti hyvä ettet näe minua nyt
en tahdo että vuokseni sä järkytyt

93

minä tahdon pureutua tuon ikkunalaudalla lojuvan sointulapun läpi suoraan syysmaisemaan ja soittaa sellaisen soolon että ei ole ennen nähty
sellaisen että ajattelen niin nopeasti että ennen loppua nään tulevaisuuden ennalta
minä tahdon voittaa koska suomea puhuessani minulla on taipumus hävitä
minä tahdon että soittamani fraasit kertovat kuinka olen viisaampi kuin kaikki muut ja että tiedän mitä kaikkien muiden päässä liikkuu
minä tahdon sekoittaa soitollani kaikki tunteet koko maailmassa yhdeksi sopaksi ja olla itse tuntematta mitään 
minä tahdon olla hiljaa ja puhua vasta kun olen pureutunut näihin sävelkulkuihin 
minä tahdon että fraasit ovat isompia kuin minä itse 
nyt ne ovat vain sisäänpäin kääntyneitä vammaisia olentoja jotka mutisevat jotain väsymyksestä
kuulostavat siltä kuin olisin poissa
vaikka olen ainakin yhdeksänkymmentäprosenttisesti läsnä


valkoiset helmiäiset kasvavat sormenpäihini kiinni ja alt-asteikoiden ajattelusta on tullut pakokeino niissä tilanteissa kun kuuntelen puhettasi yhä uudestaan ja uudestaan analysoiden sen kukkuloita ja kohoumia


mitä sellaiseen vaaditaan



kaikki jonka tekemisen jälkeen tulee ääretön ei mitään josta voi löytää vastauksen