105

kun muut miettivät kaikkea melko tärkeää ja heidän elämänsä mullistuvat,
minä ajattelen vain äänten syttymistä alttosaksofonin kellosta.

ihanteena olisi tasainen ja suoraan sitä tiettyä asiaa tarkoittava ääni, joka astuu rivistä muiden eteen ja ilmoittaa syvällä äänellä: minä olen c.
minun ääneni syttyvät hieman eri tavalla aina välillä.
joskus ne takertuvat kiinni toisiinsa ja tulevat eteen kaikki yhdessä, tai ei yhdessä, vain hieman peräkkäin, sillä tavalla niin kuin toivoisin, melkein mutta eivät vielä yksinään täysin vailla tukea.
toisinaan äänet värisevät liikaa eivätkä millään pysy tasaisina.
tuijotan peilistä leukani asentoa.
ehkä se on hieman vinossa?
ehkä, jos muuttaisin kieleni kulmaa suhteessa suukappaleeseen, ehkä se olisi juuri se hiuskarvan mittainen askel joka korjaisi kaiken ja jonka löytäisin jonain sellaisena kaikkia muita päiviä muistuttavana päivänä, ehkä muutaman epätoivoisen ajattelutauon jälkeen?
ehkä se kulma löytyisi pitkän soittamattoman tauon jälkeen kun ajan vähenemisen pelossa astuisin hätäpäissäni tyhjään harjoitusluokkaan?
syön persikan
käännyn kohti etelää
seison päälläni ja yritän nähdä taivaanrannan lehmät ja norsut
mutta en tajua
olen taistellut tämän ongelman kanssa kauemmin kuin yhdenkään miehen kanssa

kun lopulta luovutan hirvittävän turhautuneena, alan kaivata färsaarille tai johonkin muuhun kehoon tai rooliin, ja tapani mukaan hoen mielessäni kaikenlaista ärsyttävää ja turhaa (huomenna olen levänneempi, huomenna on enemmän aikaa, tämä ei ole mikään yhden illan tai edes kahden illan juttu, väsyn helposti ja minun pitäisi hyväksyä se).

hei oikeasti nyt maailma
 kertokaa minulle miten se tehdään
miten saan äänet kuulostamaan juuri oikeanlaisilta ja olemaan oikeassa paikassa
ja miten ihmeessä muut pystyvät siihen enkä minä
miksi olen valinnut tämän tien
ja tämän suhtautumisen

104

aurinkomme ylös nousi
paistaa voitto vuorelta
lämmin valo sieltä loistaa
surut
murheet hajottaa
kokoon tulkaa
taivaan linnut
suvi-ilmaan puhtaaseen
visertäkää
pienet leivot
viinipuussa tuoreessa

-virsi 105

103

terästä 
rautaa 
titaania 
sinkkiä 
lujaa ja kylmää metallia

tänään oli tunnin mittainen ekstaasi 
ilma oli kuulas ja ohut 
enkä minä ollut mitään 
en ainakaan olemassa 
katosin, putosin parilta listalta pois ja siinä sivussa väestörekisterikeskus poisti tietoni suuren tietokoneen sisuksista 
melkein itketti mutta onneksi ei 

102

kylvyn jälkeen minut kuivaat 

keität meille teetä

tahdot lukee ääneen taas

sen ruususen kokonaan

ja yhtäkkiä kuiskaat

oothan aina mun luona 

en enää tahdo elää ilman sua 

en koskaan ilman sua

syliin tuut ilman paitaa 

sun hiukset kutittaa 

ja miljoonan tuhannen näyn jälkeen 

pesen hampaat 

ja tuijotan valjua peilikuvaani vessan peilistä 

kauan 

oletko siinä 

oletko siinä 

oletko siinä

101

tänään suosittelen kaikille kurkistamista oman sängyn alle: 
sanotaanko vaikka näin 
että totuus on brutaali 
mutta voi auttaa sinua kohtaamaan pelkosi 

suosittelen myös kainalokarvojen ajelua 
huolellisella katsekontaktilla 
ja järjestelmällisillä kädenliikkeillä 
se auttaa hengittämään hieman paremmin ja helpompia teitä 

myös hartioiden pyöräyttäminen taaksepäin, sinätuubapaska-videot, tehottomien pillereiden syöminen ja kukkien kastelematta jättäminen ovat aika hyviä ideoita siitä, mitä voisin huomenna tehdä 

ja aika monena seuraavanakin päivänä