44

muutin tavarani saarelle 

kiipesin katolle

olin jättänyt murheet

olin maalannut seinät 

olin siivonnut suuni

vain laiva huusi 

tietä oli rakennettu pitkään

kuopasta nostettiin tänäänkin kylmää savea 

päätin hankkia lapion, peitän sillä jäljet jotka seuraavat mantereelta

hei sillalta ongitaan

hei juon kalamiesten kanssa madeiraa 

hei jos silta sattuisi romahtamaan, ei, en palaisi mantereelle milloinkaan

heilutin tietäjänaisille

laskeuduin kadulle

olin korjannut ryhdin 

olin täynnä ideoita joita naapuri matki 

vain paju itki

joku katsoi minua pitkään

pilven raosta pääsi pikkuisen liikaa valoa

päätin hankkia ritsan, käytän sitä keväisin itsepuolustukseen

hei, sillalta ongitaan, hei juon kalamiesten kanssa madeiraa!

hei jos silta sattuisi romahtamaan, ei, en palaisi mantereelle milloinkaan!

vain paju itki, vain laiva huusi

olen melkein kuin uusi 

olen melkein kuin uusi 

olen melkein kuin uusi 

olen kuin uusi 

(Scandinavian Music Group: Melkein kuin uusi) 

ikään kuin huomaamattani, ikkuna on jäänyt auki ja viimeiset jäätelöpalat vaeltaneet kylmään kaakaolasiin. 

suljen kirjan viimeisen sivun. 

päättelen kellonajan siitä, että aurinko ei enää paista niin korkealta. 

luullessani, että kaikkien muiden paitsi minun on helppoa saada elämäänsä kauniita ja hienoja hetkiä, tulin tietämättäni tehneeksi sellaisen itse. 

ihan yksin itse itselleni, ilman ulkopuolista apua. 

mustaviinimarjamehu viinilasista, pilvetön taivas ja vain veneiden vuoksi aaltoileva vesi. 

huokaisen ja kiskaisen otsahiukset päälaelle. 

mutta se huokaus ja se kiskaisu ovat sävyltään onnellisia. 

yhtä onnellisia ja täysiä kuin kesäyössä järven yli kaikuvat saksofonin sävelet. 

yhtä onnellisia kuin viimeiset polkaisut polkupyörän polkimiin ennen ylämäen loppua ja huikaisevan alamäen alkua. 

en tunne minkäänlaista halua kietoa käsiä polvieni ympärille tai sulkea silmiä. 

olenko uusi? 

vai se sama vanha? 

en kumpaakaan. 

olen melkein kuin uusi. 

43

ikkunoiden eteen on vedetty sälekaihtimet.
en ole taaskaan saanut viime yönä unta, sillä oudot ajatukset valvottavat minua ja pakottavat keittiöön juomaan appelsiinimehua.

avaan hitaasti banaanin kuorestaan.
hautaan pään käsiin.
en jaksaisi syödä.

herään ääneen, joka humisee.
kaatosateet ovat tulleet.
erotan sateen keskeltä sen yhden äänen, kun vesivirta valuu metalliränniä pitkin teille tietymättömille.
en voi nousta, koska en halua ajatella takkupesäksi tihentynyttä nutturaa niskan alla.

kello 0930 nousen vihdoin, heitän sadetakin niskaan ja hyppään Esteri-naistenpyörän selkään.
katselen maailmaa sadepisaroiden peittämien silmälasien läpi - se näyttää odottavan jotakin.
pyörän satula on märkä, ylämäissä hiki virtaa villatakkiin.
anna noiden raskaina riippuvien lehtien odottaa minulle jotakin tapahtuvaksi - anna.
puut ovat unisia, ruohonkorret kääntävät kylkeä ja hymyilevät.
kiidän alamäkeen kiiltävällä asfaltilla, ohitan nopeusrajoituskyltin ja poljen eteenpäin alamäen antamalla vauhdilla voimieni takaa.


keskellä nuhan keskeltä hiipivää viileyttä, hymyilen eiliselle muistolle.
kämppäemännän vaatteet - kävin kaksi kertaa tukilla keskellä lampea.
pysyin tasapainossa, toisella kerralla pulskahdin uimaan.
rannalta mies huutaa että tiputa tyttö ne pojat sieltä tukilta.

pulpahtaminen vedenpintaan.
ruutumekko nousee ympyärksi ympärilleni.
ihme kyllä, meikkini on melkein ennallaan.
iltapäivällä syön väsyneenä vohveleita työpaikan kahvihuoneessa ja esittelen itseni pähkinä suussa.

innostuksesta soikeana suuntasin lähimpään tiimariin ja valmistauduin huomista operaatiota varten.
tai no, operaatioita.
niitä on kaksi.

yksi.
operaatio huussin uusi elämä.
tällainen on viihtyisä huussi, jossa kaikki haluavat käydä. 
kaksi.
operaatio leikkimökin uusi elämä.
tällainen on viihtyisä leikkimökki, jossa leikkivät enää vain sukulaisten lapset. 

LCMDF - Something golden 

42

nojaan tuolin selkänojaan ja kaadan oransseilla kukilla koristettuun mukiin appelsiinimehua.
sieltä se tulee.
kaatosade.

menen ulos ja katselen kuinka kaikki kasvaa kohisten.
kukkia ja ruohoa ja heinää.
niitä on tullut niin paljon, ne peittävät vanhat polut.
kuljen niissä, ne kietoutuvat jalkojeni ympärille kun jatkan matkaani kohti rantaa.
laahustaen kuin aliarvostettu mörkö.
taivas ennakoi uutta sadetta.

omalla viehkeällä huolettomuudellaan koira kaataa kukkaruukkuja ja yrittää ymmärtää krokettimailan merkitystä. 

huokaisen ja uppoan ajatuksiin
olen vieläkin vähän kipeä.
toiveita paluusta vanhalle rautatieasemalle ei ole.
avaan television, katson yhdentekevää teematietoa.
pesen vessoja ja lajittelen pyykkejä.
käperryn norsukuvioisissa haaremihousuissa sängylle lampaantaljan päälle ja tartun englanninkieliseen romaaniin.
yritän hyväksyä sen, etten voi ymmärtää jokaikistä sanaa enkä välttämättä jokaikistä lausettakaan.

huoneeni tyhjän seinän pelasti vanha opetustaulu myöhäisestä rautakaudesta.
luen piilomaan pikku aasia.
kiistelen äidin kanssa siitä, onko hän lukenut sitä minulle vai olenko lukenut sitä itse.

"Pikkuaasi ja Korppu-koira ja pikimusta kissa pinkoivat minkä käpälistä pääsivät kaupunginportilta Hulinakaupungin kapeille kaduille. "Seis seis", huusi kettuvartija heille, mutta toverukset vain paransivat vauhtia ja katosivat kettuvartijan näkyvistä katujen vilinään. He juoksivat hännät suorina eteenpäin ja tulivat läähättäen ison rakennuksen eteen jossa luki: HOTELLI HUVITUS HUIPUTUS, TULKAA SISÄÄN VAAN. - Kaikki kolme pujahtivat kiireesti sisään. Suuressa hallissa humisi aikamoinen hälinä. Musiikki soi ja karusellit pyörivät ja keinut keinuivat ja leikkiautot surisivat. Kaikkialla oli vieri vieressä jäätelökioskeja ja punahäntäisiä kettuja seisoskeli laiskasti silmät viirussa hallin seinämillä. "Olkaa hyvin varuillanne, älkää syökö yhtään mitään", varoitti musta kissa ystäviään vieläkin hengästyneenä. "Koko hotelli on pelkkää huiputusta ja mehuansaa." "No, miksi sitten tulimme tänne?" tiuskaisi pikkuaasi vihaisesti tungoksessa, kun musta kissa hinasi heitä eteenpäin. "Tulimme siksi, että sinä tarvitset apua ja täällä jossakin on kaksi ystävääni hissikissaa jotka voivat auttaa. Heillä on salahissi jossakin ping-pong-pöydän alla. Meidän on löydettävä pian ping-pong-pöytä. Etsikää, pitäkää silmänne ja korvanne auki." 


stressaannun kirjojen pian umpeen menevästä laina-ajasta.
no, voinhan taas tehdä tihkusateisen pyöräretken kirjastoon liskokuvioisessa villapaidassa uusimaan lainat.
ja kirjaston alamäen voin laskea juuri niin kovaa kuin itse haluan.
se on jyrkkä mäki.

nyt siirryn pitkästä aikaa musiikin ja transkriptioinnin pariin.

Röyksopp - You don't have a clue

(tällaisen kivan pienen yllätyslevyn löysin roomalaisesta levykaupasta.
tulee mieleen pieni huone ja viisi ihmistä istumassa lattialla pimeyden laskeutuessa sisäpihan asvaltoiduille alueille, joilla tuhannet jalat ovat ennen meitä kulkeneet. )

41

kalliolla paistoi aurinko.
muistan nopeasti ohi kiitävät minuutit, grillijonon.
en pysty sanomaan asioita harkiten, ikään kuin oksennan lauseita suusta.
laukut on pakattu.
nousen barrikadeille, sieppaan ystävän kyytiin.
musiikki soi, kahvia kuluu kuin huomaamatta.

tiskaan.
kiipeän toppilanmäelle puhaltamaan saippuakuplia ja mietin onko saippuakuplilla luonnonvalinta käytössä.
tuskin, koska ne eivät ole eläviä.
mäelle kiivennyt pikkutyttö huutaa kuplista isälleen.
isi kato kuplia.
nousen ja lähden kävelemään graffitisilmiin tuijotellen.

maanantaiaamuna nousen ilmaan.
laskeudun roomaan.

yöllä olen kiinnostunut arkkitehtuurista. 

hotellihuone on paras kun se ei ole niin hieno. 

suihku ja fööni ovat hassuja. 

se on parasta. 

lentokenttä on hullu paikka. 

tosca-oopperan tapahtumapaikkoja riitti. 

paljon vanhoja taloja. 

mietin miten ne on onnistuttu säilyttämään. 

syön palapizzaa ja yritän olla ajattelematta jalkoihin puhjenneita rakkoja. 

koko kaupunki on täynnä kaikkea mitä ihmisen pitäisi nähdä. 

kirkkojen ja muiden rakennusten katot ovat ihmeellisiä. 

kerjäläisiä on paljon, ihmisiä vilisee kaupungissa kuin mehiläisiä mehiläispesässä. 

ruoka ja jäätelö ovat täydellisyyttä. 

puluja on paljon. 

lämpötilat ovat korkealla. 

emme suostu tekemään ostoksia kaupoissa, jotka näyttävät turhan asiallisilta. 

näimme kaikille jumalille omistetun temppelin. 

paljon suihkulähteitä. 

kirpputorin olivat poliisit sulkeneet. 

päässäni kehittyi villejä mielikuvia miksi. 

hiekka oli mustaa, vedessä oli virran varrella kuolleita kaloja. 

aurinko oli pilvien takana.

vedenpinnan nousu ja ilmastonmuutos ja maailmanloppu aiheuttivat lopulta kalojen kuoleman. 

italialaisessa maalaiskylässä talot ovat pieniä ja kiinni toisissaan. 

hautausmaalle ovat pulut tehneet pesiä. 

en voi keskittyä, sillä kauniiden yksityiskohtien määrä hajottaa järkevän ajattelun. 

ostin myös viagrajäätelöä. 

se oli hassua. 

monet miehet olivat myös hassuja. 

päästelivät lintuääniä ja nappailivat kiinni nilkasta. 

joinakin päivinä väsytti tavallista enemmän. 

käytettiin ruokakauppaa paljon. 

sama kyllästynyt myyjätäti katseli kun ostimme aina samaa conad-colaa. 

kävin suihkussa kolme kertaa päivässä. 

puistossa oli tumma nainen humalassa. 

melkein näin lady gagan ja pride-kulkueen mutta en nähnytkään. 

roomalaiset ovat olleet kovia rakentamaan. 

colosseum oli valtava. 

patsaista tosin oli jäljellä vain palasia. 

kermakakku pilasi näkymät maailmanlopun capitoliumin kukkulalta. 

kirjoitin postikortin ja ostin kissakalenterin. 

siksi roomalaiset vihaavat kermakakkua. 

illalla syötiin pitsaa. 

se maistui hyvältä. 

tulin kotiin. 

purin matkalaukun. 

pyöräilin töihin. 

olin ylpeä museotyöntekijä jolla oli oranssi sadetakki ja eväänä maustamatonta jogurttia. 

istuin pitkään ystävien kanssa pöydässä. 

söin ensimmäistä kertaa koko lautasen tyhjäksi puikoilla. 

kävin kirjastossa ja lainasin liikaa kirjoja. 

tulin kipeäksi. 

katsoin neljätuntisen eeppisen elokuvan. 

väsyin. 

mitä voit tehdä nyt heti muuttaaksesi asioita? 

rakastan kesääni. 

se on juuri se tietyllä tavalla maaginen pyörän puolityhjistä renkaista kuuluva pihinä, tien varrella kasvavat kukat ja konservointitilan rauhaisa ilmapiiri sekä pöydällä lojuva hirvenpää. 

sekä kaunis kaupunki nimeltä rooma, josta en huonon olon vuoksi jaksanutkaan kirjoittaa mitään ihmeellistä. 

Cut Copy - So haunted