26. huhtikuuta 2011

16

itseinho on suunnatonta.
kaikki alkoi näin:
menin etsimään pururataa.
en jaksanut juosta pururadalle asti.
ajattelin ettei pururata ole tarpeeksi pitkä.
ihmettelin sitä.
ärsyynnyin kun en tiennyt minne pitäisi kääntyä.
en jaksanut juosta.
aikaisemmin päivällä syöty salmiakkijäätelö alkoi suoraansanottuna vituttaa.
biffy clyrokin alkoi suoraan sanottuna vituttaa.
kuuntelin kappaleita ja mietin mikä niistä olisi uskottavin puhelimen soittoäänenä.
toivoin etten törmäisi tuttuihin.
näin hymyileviä, koiraaulkoiluttavia aurinkolasityttöjä.
ja lapasen, jonka joku oli unohtanut tielle tänä aurinkoisena kevätpäivänä.
nyt olen vihainen.
mitä ihmisen kannattaa tehdä ollessaan vihainen?
juoksemaan en ainakaan enää mene vaikka maksettaisi.

enkä myöskään syö.
miten olisi suihku?
muutenkin, paksun kirjoneuletakin valitseminen päivän vaatteeksi, nuorisoteatteriesityksen missaaminen ja salmiakkijäätelö (joka kyllä oli hyvää syötäessä), väsyminen keittiön ikkunaa pestessä, aikaansaamattomuus ja itkuinen keskustelu eivät ole helpottaneet tätä päivää - se on ehkä maailmankaikkeuden oudoin asia, koska ulos katsoessa tuntee halua mennä uimaan.

vihaan kahtakymmentäviitta ranskankielistä sanaa, mitkä pitäisi loihtia paperille.
vihaan omaa ruumistani ja sen laiskuutta juuri silloin kun lomat loppuvat.
vihaan sitä, etten saa suustani järkeviä lauseita.

yhden asian olen sentään onnistunut tekemään oikein:
tulin musiikkikirjastosta pois vailla yhtäkään lainattua levyä.

no jaa.
näitä päiviä on joskus.

1. mene suihkuun.
2. juo vettä.
3. kirjoita se aine.
4. kuuntele musiikkia, lue, mene nukkumaan.
5. syö kiivi.
kiivi auttaa.

!!!!!!!!!!!!!


The Go Team - Secretary song

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

sano jotakin