aurinko paistaa puiden lomasta.
olen istuutunut kirjoittamaan päätyhuoneeseen ompelutarvikkeiden ja suurikuvioisen kukkatapetin viereen.
vointini on parempi.
en silti jaksaisi vieläkään syödä enkä kammata hiuksiani.
silti olen kirjoittanut prosessikirjoitelman musiikkimausta ja siitä mistä se tulee.
olen myös katsonut minisarjaa norjalaisesta miehestä, joka haluaa olla hammasratas.
koko päivän olen myös miettinyt seuraavaa:
miksei voi kuunnella the cardigansia, jos the cardigans on kaikki mitä tarvitsee?
tämä on parempi kysymys kuin ikuinen taistelu valtavirran ja vastavirran välillä.
sen pohtiminen on ihan turhaa.
sain tekstiviestin tuntemattomasta numerosta.
ennen sitä yritin analysoida maakirjaa vuodelta 1643.
äitinikään ei ymmärtänyt tekstissä mainittujen ihmisten nimiä, vaikka hän on käynyt vanhojen käsialojen kurssin.
kurssilla oli kuulemma hyvin kuiva opettaja.
epäilimme vahvasti, että kenenkään sukunimi edes 1600-luvulla voisi olla kieroinen.
ehkä huomenna pääsen kohtaamaan oikeasti velvollisuudet, vaikka voisinkin lällytellä kotona vielä kaksi päivää lisää ihan mielelläni.
Lau Nau - Lue kartalta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
sano jotakin